Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Ensimmäistä kertaa yksin kaurispassissa!

Lisätty 03.11.2014

Ensimmäinen kauriiniEnsimmäinen kauriiniKaverini ystävällä on Kirkkonummella kymmenisen hehtaaria maata ja heillä on siellä kauriiden ruokintapaikka. Olin viime syksynä pari kertaa mukana kytiksellä ilman asetta. Alma-mäyräkoira on ollut minulla aina haavakoiden varalta mukana autossa. Tänä syksynä pääsin passiin vihdoin pyssyn kanssa. Ensimmäisiä kertoja ollaan oltu passissa yhdessä kaverin kanssa, mutta eläimiä ei ollut näkynyt. Tämä johtuu varmasti siitä, että vaikka kuinka hiljaa yrittäisi olla, kahdesta ihmisestä lähtee enemmän ääniä kuin yhdestä. Kauriit kun ovat hyvin varovaisia eläimiä.  

Kyttäystorni Kirkkonummella hämärässäKyttäystorni Kirkkonummella hämärässä

30.10. menin ensimmäistä kertaa yksin passiin. Olin tornissa hyvissä ajoin jo heti kolmen jälkeen. Lunta ei ollut maassa, ja pikkuhiljaa alkoi hämärtää. Etukäteen minua oli eniten jännittänyt se, miten erotan hämärässä kauriin peurasta. Peuroja kun ei siellä ei ole lupa ampua. Tiedän, että kauris on pienempi, mutta peuranvasaa voi olla vaikea erottaa täysikasvuisesta kauriista hämärässä. Tiedän myös, että peuralla on häntä ja kauriilla sitä ei ole. Mutta mitä jos en pääse näkemään eläimen takapäätä! Toinen asia, missä pitää olla tarkkana on, ettei voi ampua emää, jota vasat seuraavat. Siksi tunnistus ja maltti on tärkeää. Onneksi olin saanut syntymäpäivälahjaksi hyvän kiikarin, jossa on punapistetähtäin. Ja jos en näkisi tarpeeksi hyvin kiväärin kiikarilla, olin ottanut varmuuden vuoksi myös yökiikarin mukaan.

 

Ensimmäisen tunnin aikana ei tapahtunut mitään. Minulla oli korvilla aktiivikuulosuojaimet, mitkä voimistavat hyvin heikkojakin metsästä kantautuvia ääniä. Puoli viiden aikoihin metsästä kuului rasahdus. Silloin tuli tunne, että tällä kertaa joku saattaisi tullakin ruokintapaikalle. Muutama minuutti vaille viisi huomasin, että aivan metsänreunalla ruokintapaikan vieressä oli kauris. Kauris oli vasa ja erotin sen kokonsa puolesta helposti peurasta, vaikken takapäätä nähnytkään. Kauris seisoi hieman sivuttain, naama minuun päin. Liikuin kuin hidastetuissa filmeissä, jotta eläin ei huomaisi minua ja sain sen tähtäimeen. Odottelin kuitenkin vielä muutaman minuutin ajan sitä, että se kääntyisi kunnolla sivuttain minuun päin ja pääsisin ampumaan sen sivusta. Kauris ei odottelusta huolimatta kääntynyt ja pelkäsin, että se häviäisi pian takaisin metsään.  Tämän vuoksi päätin ampua eläintä edestäpäin niin, että luoti tulisi lavan takaa ulos. Poistin varmistimen ja ammuin. Eläimen putosi välittömästi jalkojensa päälle.

 

Alma varmistaa nykyään aina, että se otetaan mukaan reissuilleAlma varmistaa nykyään aina, että se otetaan mukaan reissuilleSydän tykytti. Varmistin vielä kiikarin läpi tornista, että eläin on jäänyt niille sijoilleen. Siinä se makasi kuolleena. Tämän jälkeen soitin kaverilleni ja pyysin häntä tulemaan mäyräkoirani Alman kanssa paikalle. Alman halusin mukaan sen vuoksi, että nuori koira saa aina intoa kaadoista. Tarkoituksena kun on metsästää sen kanssa peuraa ja kaurista. Ja intoahan Almalta löytyi, se taisi luulla että oli itse ollut mukana hommissa. Sitten otettiin pikaisesti muutama kuva kaadosta, minkä jälkeen kaverini näytti kuinka eläin suolistetaan. Ensi kerralla saisin tehdä homman sitten itse. Suolistuksen yhteydessä varmistui, että olin osunut eläimeen erittäin hyvin. Sydämestä ei ollut juuri mitään jäljellä, koska luoti oli räjäyttänyt sen. Tuli hyvä olo siitä, ettei eläin ollut ehtinyt kärsiä.

Pohdin jälkeenpäin tilannetta. Vaikka olin etukäteen jännittänyt ensimmäisen hirvieläimeni ampumista, tositilanteessa pystyin toimimaan hyvin rauhallisesti. Tappaminen ei myöskään tuntunut millään tavalla pahalta, suhtauduin siihen kaadon jälkeen pelkästään ruokana. Olen myös erittäin iloinen siitä, että ensimmäisellä kerralla kaikki meni hienosti. Metsästäjäuran aikana tulee varmasti tilanteita, joissa kaikki ei onnistu niin hyvin. Jos ikävä tilanne olisi sattunut heti alkuun, voisi olla että seuraavilla kerroilla en uskaltaisi puristaa liipaisinta kovin helposti.

Minä ja kauriinvasaMinä ja kauriinvasa