Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Jokaisen naisen synttäritoivelistan ykkönen – oma kivääri!

Lisätty 09.10.2014

SynttärilahjaniSynttärilahjaniPerjantaina 26.9. lähdin isäni ja pikkuveljeni kanssa Outokummun Juojärvelle hirvijahtiin. Matkalla pysähdyimme Pieksämäellä sijaitsevassa Green Trailiin, josta isäni sanoi hankkivansa riistakameran. Liikkeessä isä ja veli suunnistivat asetiskille ja minä jäin sillä välin Olgan kanssa katselemaan koiratarvikkeita. Vähän ajan päästä minua pyydettiin kokeilemaan aseita. Pohtimatta asiaa sen enempää, kokeilin tiskille tuotua muutamaa kivääriä. Sanoin, että oikein hienoja ovat kaikki. Sitten veljeni sanoi, että kokeile nyt kunnolla, koska tulet sitten käyttämään kivääriä ainakin seuraavat 30 vuotta. Liikkeeseen ei oltu tultu riistakameran vuoksi, vaan sukulaiset olivat yhdessä päättäneet hankkia minulle synttärilahjaksi oman kiväärin!

Uritettu piippu näyttää tältäUritettu piippu näyttää tältäKauppias Jari Huuskonen oli etukäteen katsonut muutaman minulle sopivan aseen, joita kokeilin. Kaikki kiväärit tuntuivat hyvältä, mutta minua miellytti erityisesti Tikan T3 Hunter Fluted sen keveyden vuoksi. Huuskosen mukaan aseen painoon vaikutti sen uritettu piippu. Uritus kuulemma myös jäähdyttää piipun nopeasti. Eli tähän pyssyyn päädyttiin. Tämän jälkeen minun piti päättää tukin materiaali. Puu vai synteettinen? Synteettinen on kuulemma siinä mielessä parempi, että se ei kolhiinnu helposti. Valitsin kuitenkin puutukin, koska mielestäni se oli kauniimpi. Musta synteettinen tukki näytti liian ”miehekkäältä” eli kauneus voitti tässä tapauksessa käytännöllisyyden.

Kivääri- ja tukkimallin valinnan jälkeen alettiin puhua kaliipereista. 308 vai 6.5? Tässä vaiheessa jättäydyin keskustelusta vähän sivummalle, koska minulle nämä numerot eivät sanoneet yhtään mitään. Perusteluja heitettiin puolesta ja vastaan, ja lopulta Jari, isä ja veli päätyivät 6.5:seen.  Se sopi kuulemma parhaiten minun metsästystarpeisiini, koska tulen metsästämään sekä metsäkanalintuja että hirvieläimiä.

Tämän jälkeen pohdittiin sitä, millainen kiikari soveltuisi tarpeisiini parhaiten. Tähänkään minulla ei ollut mitään sanottavaa, koska en ymmärtänyt kiikarin valintaan liittyvistä numeroista juuri mitään. Käyttämissäni isäni kivääreissä oli kaikissa erilaiset kiikarit. Niistä joillain olen nähnyt paremmin ja joillain vähän huonommin, mutta syytä tähän en ollut pohtinut koskaan sen enempää. Huuskonen painotti minulle, että kannattaa hommata heti alusta lähtien juuri sellainen kiikari, joka palvelee käyttötarkoituksiani mahdollisimman pitkään. Halvan peruskiikarin ostaminen ei välttämättä ole loppupelissä edullinen ratkaisu, koska usein se joudutaan vaihtamaan muutaman vuoden sisällä parempaan.

Zeissin kiikariZeissin kiikariKiikarinvalintaa varten Huuskonen kysyi minulta erilaisista metsästysmuodoista, joita harrastan nyt ja jotka kiinnostavat minua todennäköisesti jatkossa. Kerroin, että tällä hetkellä minua kiinnostaa eniten metsäkanalinnustus pystykorvalla, mutta syksyisin tulen käymään myös hirvimetsällä. Tulen myös metsästämään peuroja ja kauriita sekä mäyräkoiran kanssa että hämärässä kyttäämällä. Lisäksi olisi kiva päästä muutaman vuoden sisällä esimerkiksi majavajahtiin. Huuskonen suositteli minulle Zeissin Duralyt 3-12x50 kiikaria, jossa on punapistetähtäin. Kiikari sopi Jarin mukaan hyvin kaikkiin luettelemiini metsästystarpeisiini. Kiikarin lisäksi kivääripakettiin hommattiin vielä Jaki-merkkinen äänenvaimennin, joka poistaa aseen rekyyliä eli potkaisua.

Kotiin tultuani selvitin, että kiikarin numerot 3-12 kuvaavat sen säädettävyyttä. Pienintä säätöasteikkoa eli kolmosta käytetään pääasiallisesti liikkuvan hirvieläimen kuten peuran metsästyksessä ja isoin eli kaksitoista soveltuu parhaiten pitkällä etäisyydellä paikallaan olevan kohteen kuten latvalinnun ampumiseen. Numero 50 taas kuvaa linssin valovoimaisuutta. 50 millimetrin linssi on isoimmasta päästä ja sillä näkee pienempiä linssejä paremmin hämärässä. Punapiste puolestaan auttaa osumapisteen havaitsemista etenkin hämärässä. Kirjoittelen blogissa myöhemmin kokemuksistani kyseisen kiikarin toiminnasta eri metsästystilanteissa.

Viimepäivinä olenkin pohtinut paljon ensimmäisen aseen hankkimiseen liittyviä haasteita. Ainakaan minulle ei vielä tässä ”metsästyshistorian vaiheessa” erilaiset kaliiberit, numerot ja termit kuten valovoimaisuus kerro juuri mitään. Luultavasti opin ymmärtämään näitä numeroita ja termejä vähitellen, mutta tiedän, ettei tämä ammattislangi tule koskaan minua kovin syvällisesti kiinnostamaan.  Asiantunteva myyjä onkin avainroolissa siinä, että osaa löytää aloittelevalle/koodiviidakosta kiinnostumattomalle metsästäjälle sellaisen kaluston, joka sopii pitkäksi aikaa tämän metsästystarpeisiin. Ainakin minun valintaani helpotti paljon se, että Green Trailissa minun annettiin kokeilla valtavasta valikoimasta vain muutamaa kivääriä, jotka sopivat mittasuhteidensa ja painonsa puolesta minun kokoiselle (153.5 cm) naiselle. Vaikka kaliibereista ja kiikarin numeroista en ymmärtänyt yhtään mitään, uskon että Huuskonen osasi kyselyjensä perusteella kartoittaa juuri minun pitkäaikaisiin käyttötarkoituksiin sopivan asepaketin.

Kivääripaketin valinnan jälkeen minulle tuli kova kiire saada ase mahdollisimman pian käyttööni. Parin viikon päästä olin lähdössä Koppeloleirille (jonka yhteydessä oli hirvijahti), jonne toivoin saavani pyssyn mukaan. Heti Juojärven hirvimetsältä palattuani varasin netistä Pasilan poliisiasemalle ajan aseen hankkimislupaa varten. Koska minulla oli jo rinnakkaisluvat isäni aseisiin, minun ei tarvinnut mennä psykologiseen testiin eikä lupakuulusteluun. Riitti kun täytin perustelukaavakkeen, johon kirjasin tiedot aseesta ja siitä, mihin käyttötarkoituksiin sen aion hankkia. Kaavakkeen täyttämisessä tärkeää on osata kertoa se, mitä riistaa kyseisellä aseella meinataan metsästää. Eli aseen pitää sopia siihen tarkoitukseen, johon se hankitaan. Perusteluissa ei mene läpi se, että ollaan hankkimassa haulikkoa hirvenmetsästystä varten, koska haulikkoa ei sovellu siihen käyttötarkoitukseen. Lisäksi kaavakkeessa tulee kuvailla omaa metsästysharrastusta eli mitä on metsästetty , mitä lähitulevaisuudessa aiotaan metsästää, ja missä. Jos hakijalla ei ole lähitulevaisuudessa pääsyä mihinkään metsästysseuraan, perusteluissa kannattaa mainita kaikki sellainen, mikä tukee metsästysharrastusta. Tällaisia on esimerkiksi ampumaharjoittelu, metsästyskoiraharrastus, erilaiset metsästyskurssit ja -leirit, sekä se, jos aikoo aloitella harrastusta vaikka kaupallisilla jahtimatkoilla tai valtion mailla.  Joissain pakkakunnilla myönnetään aluksi vain määräaikainen lupa, jonka aikana on pidettävä metsästyspäiväkirjaa. Metsästyspäiväkirjaan merkitään käynnit ampumaradalla, jahtimatkat ja muu harrastusta tukeva toiminta.

Aseen hankkimislupa toimitetaan liikkeeseen, minkä jälkeen ase voidaan ostaa. Ostamisen jälkeen ase voidaan ottaa heti käyttöön, mutta 30 päivän sisällä sen pitää käydä näyttämässä poliisilaitoksella, missä aseen mukana tulleet paperit ja pyssy tarkastetaan. Poliisiasemalla asetta ei missään nimessä saa ottaa pois kotelosta ennen kuin poliisi antaa siihen luvan. Ase ei tietenkään saa olla myöskään ladattuna. Tarkastuksen jälkeen poliisilaitokselta lähetetään muutaman viikon jälkeen muovinen aselupa.  

Koppeloleirin yhteydessä käytiin Orimattilan ampumaradalla harjoittelemassa kivääriammuntaa. Siellä pääsin ensi kertaa kokeilemaan uutta asettani!Koppeloleirin yhteydessä käytiin Orimattilan ampumaradalla harjoittelemassa kivääriammuntaa. Siellä pääsin ensi kertaa kokeilemaan uutta asettani!Aseen hankkimisluvan sain Pasilan poliisilaitokselta onneksi päivässä ja lähetin ne heti kirjeitse Green Trailiin. Tämän jälkeen liike lähetti Matkahuollon kautta aseen ja siihen liittyvät paperit minulle. Eli ehdin saada uuden aseen mukaan Koppeloleirille!